Entäs jos yksittäinen opettaja tai operyhmä voisi hakea apurahaa?

Kehikko (oppimisen kehittämis- ja kokeiluympäristöt, okky) -selvityksen aikana on useammasta suunnasta todettu, että periaatteessa koulu (tai muu oppilaitos) voi olla okky. Jotta toiminta nousisi tavallisen arkipuurtamisen ohella kehittämistoiminnaksi, tarvitaan suunnittelua (tai muotoilua), dokumentointia sekä tutkimusta, seurantaa ja arviointia.

Suomessa kehittämistoimintaa on rahoitettu enimmäkseen hankkeiden kautta. Mitä kävisi, jos rahoitusta voisikin saada ohi hallinnollisesti hitaampien hankereittien, apurahan tapaan. Tarmo Toikkanen tapasi Kanadan retkellä tällaisen pitkään toimineen järjestelmän. Taiteenharjoittajien apurahajärjestelmä on saman tyyppinen. Hyvään okkyyn vaadittaisiin kuitenkin enemmän läpinäkyvyyttä, verkottumista, prosessin avaamista. Kanadan tapauksessa (josta Tarmo voisi kertoa lisää) kaikki rahoitusta saaneet toimenpiteet kuvattiin yhteiseen verkkopaikkaan, onnistumisineen ja epäonnistumisineen.

Vaikka paljon julkisuutta on viime aikoina saanut opettajien IT-taidottomuus, suuressa joukossa on myös paljon kehittäjiä ja keksijöitä. Pienelläkin porkkanarahalla voitaisiin saada aikaan oivallista toimintaa. Sitä on toki jo nyt, mutta useimmat oivalliset vain paikallisella tasolla tiedossa. Missä olisi suomalaisten oppimisoivallisten ja innovaatioiden julkaisupaikka? Missä niitä voisi kehittää edelleen? Missä suomalainen Edula, oppimisinnovaatioiden jalostamo?