Yksi, kaksi vai monta kanavaa?

TekesOPPY-toteutuksen ohessa on keskusteltu siitä, pitäisikö keskittää ja käyttää verkkovoimailuun vain yhtä tai kahta kanavaa. Asialla on puolensa. Tässä aiheesta käytyä keskustelua Facebookissa (johon ei pääse tekemään linkityksiä, mikä on tosi hankalaa).

Keskustelussa 17.-19.6. pohdittiin pääviestikanavaa, kollaboraation paikkaa ja tiedottamisen väyliä. Kyseenalaistettiin se, että samaa aihepiiriä käsitellään useassa paikassa. Kommentoin asiaa 19.6. näin:

Kaikki keskeiset teemat tulevat olemaan esillä Facebookissa. Facebookissa ei voida järjestää mm. tekstien kollektiivista kirjoittamista, joka tapahtuu syyspuolella, tämä ei välineenä anna mahdollisuuksia siihen.

Eri kanavat tavoittavat eri ihmisiä. Nyt halutaan myös tutkia eri kanavien ominaisuuksia ja soveltuvuutta jatkon kannalta. Minun toimenkuvaani kuuluu pitää huolta siitä, että oleellinen informaatio esimerkiksi Qaikusta tulee myös Facebookiin näkyville.

Facebookissa henkilöllä voi olla korkeintaan 100 ryhmää ja aiheesta kiinnostuneiden joukossa on myös sellaisia, jotka eivät tämän rajan vuoksi mahdu mukaan ja toivoivat muita kanavia.

Facebook ei tyota syötettä ja jotkut haluavat seurata aihepiirin etenemistä syötteellä, jonka saa joko Qaiku-ryhmästä, Friendfeedistä tai Twitter Searchilla. Joidenkin mieluisin työväline on TweetDeck.

Vaikka organisaatio päättäisi käyttää yhtä tiettyä kanavaa, ihmiset käyttävät, mitä haluavat, aihe siroaa nettiin, kuten yhteisesti tuotettu diaesitys osoittaa http://tekesoppy.blogspot.com/2010/06/tule-kertomaan-kuinka-kutsu-leviaa.html

Toivon, ettei tämä usean kanavan käyttäminen häiritse teitä. Riittää, että seuraa yhtä. Minut on palkattu kokoamaan, linkittämään ja sukkuloimaan verkkotilojen välillä tarpeen mukaan. Tämä on sovittu toimeksiantajan kanssa yllä mainituilla perusteilla.

Miellekartta havainnollistaa kokonaisuutta (mutta tähän kokonaisuuteen ei siis tarvitse tutustua eikä informaatiovirroista tarvitse ahdistua) http://www.mindmeister.com/53863417/tekesoppy Miellekartta on vapaasti muokattavissa. Sinne voi kirjoittaa myös kummentteja (Extras > Notes).

Kuten Leena Vainio pohdiskeli Qaiku-keskustelussa: "Mielenkiintoista on seurata lopullisia tuloksia ja kommenttejen määrää eri kanavilla ja myös todeta, ketkä ovat poissa kommentoijien joukosta. Miten saadaan niiden ääni kuuluviin, jotka eivät näille kanaville tule - vai tarvitaanko heidän ääntään. Toisivatko he jotain uutta näkemystä. Summaajien ja connectorien tehtävä on rankka, mutta tosi antoisa."

Kuinka seurata TekesOPPYä Twitterissä?

Lyhyesti

Tämä on pitkähkö kuvaus siitä, miten TekesOPPY-prosessia voi seurata Twitterillä. Älä ahdistu. Jos verkon moniulotteisuus ei ole kotoisaa, suositukseni on, että seuraat TekesOPPY-Twitter-tapahtumia Twitter Search -hakupalvelun kautta (myös syötteenä).

Kaikki oleellinen muilta prosessoinnin foorumeilta, kuten Facebookista, Qaikusta, tästä blogista ja osaselvityksistä nostetaan Twitteriin ja toisaalta Twitterissä nousseita kokonaisuuden kannalta kiinnostavia huomioita nostetaan muille foorumeille. Voit siis rauhassa seurata valitsemaasi kanavaa.

Jos kirjoitat aiheesta Twitteriin, lisää viestiisi #tekesoppy -tunniste.

- - - - - - - - - - - -

Ja sitten syvämmälle Twitteriin

Twitter on viimeisen vuoden aikana levinnyt suomalaiseen käyttöön, maailmallahan Twitter on ollut suosittu varsinkin USA:n presindentinvaalien myötä (mielenkiintoista nähdä, leviääkö eduskuntavaalikamppailu Suomessa Twitteriin).

Kuinka sitten tämän TekesOPPY-verkkotyöskentelyn kuluessa kannattaisi Twitteriä käyttää? Otan mielelläni vastaan hyviä neuvoja. Projektin oma profiili ei muodosta kanavaa, joka keräisi kaiken aiheesta keskustellun yhteen paikkaan. TekesOPPY-profiili perustettiin pari päivää sitten. Sen kautta tiedotetaan ja nostetaan esille oleellisia kysymyksiä harvakseltaan.

Twitteriin ei voi muodostaa aitoa kanavaa, jossa olisi selkeästi kaikki tietyn aihepiirin viestintä. Kanavan tapainen syntyy käyttämällä tunnistetta #tekesoppy. Tätä tunnistetta nimitetään englannin kielellä hashtag, josta suora lempinimi häsä vilahtelee Twitter-viesteissä. Webinaarissa erehdyin käyttämään hashtag-sanaa, johon chatissä kommentoitiin, että tuota #tunnistesana-kokonaisuutta voisi nimittää asiasanaksi.

Seuraavassa lauma ruutukaappauskuvia samasta #TekesOPPY-tilanteesta eri väylien kautta katsottuna. Saat kuvat suuremmaksi kuvaa näpäyttämällä. Vertailemalla huomaa, että eri tavoin näkymä on erilainen. Tällaista tämä on, pitää vain rauhoittaa mielensä kurkistusviestintään. Kyllä ne oleelliset nousevat näkyviin eri reittejä, vaikke jatkuvasti joka paikassa olisikaan seuraamassa.

Ensin TekesOPPY-profiilisivu:

Tätä TekesOPPY-profiilia voi seurata syötteenä (lisätietoa syötteestä), syöte näyttää tältä:

Koska aihepiiristä kirjoittaa epälukuinen joukko ihmisiä, on viisasta vartustaa aiheeseen liittyvä viesti merkinnällä #tekesoppy, jolloin viestivirtaa voi siis seurata eri näkymistä ja palveluista. Ensimmäisenä #tekesoppy-haun kuvana Twitterin sisällä tehty haku (haku tehdään käyttäjän omalla Twitter-kotisivulla, hakukenttä Twitterin oikeassa reunapalkissa, hakuun ei voi linkittää).

Twitter Search on kätevä verkkopalvelu ja siis eri asia kuin äskeinen Twitterin sisällä tehty haku. Sen avulla voi seurata haluamaansa asiaa ja tilata myös syötteen hakukohteestaan. Twitter Search -haku #TekesOPPY näyttää tältä (ja tähän hakuun voi siis linkittää sujuvasti):

Syötteenä sama sisältö näyttää tältä:

Twitteristä häviää aika nopeaan tahtii viestejä eivätkä haut tuota aina kattavaa tulsota. Siksi TekesOPPY-projektia varten on perustettu arkistointi Twapper Keeper -palvelulla. Sen tuottama näkymä on tällainen:

Myös Twapper Keeper -hakutuoksen voi tilata syötteenä. Sen tuottama syöte näyttää tältä:

Twitterhakuja voi tarkastella myös Twazzup-haun kautta. Tätä hakupalvelua käytetään usein näyttötyövälineenä tapahtumissa, joissa Twitter toimii taustakanavana. Twazzup tekee mukavan koosteen, jossa on tehty nostoja, näytetään aktiiviset twiittaajat ja poimitaan viesteissä esiintyneet linkit omaksi koosteeksi. Twazzupista ei saa syötettä. Twazzup-näkymä on tällainen:

Lopuksi vielä sama tilanne nähtynä tietokonelle asennetun TweetDeck-selaimen kautta:

Jos Twitter kiinnostaa, suosittelen myös Maija Haaviston Twitter-kirjaa.