Nyt on sunnuntai-ilta. Viime torstaina ja perjantaina pidettiin lauma ohjausryhmäkokouksia, joilla käynnistettiin tämän blogin otsikossa esiintyvän sanasateenvarjon, TekesOPPY, alle sijoittuvia aktiviteetteja. Meinailtiin vähän, että kesäaika on haasteellinen, saadaankohan ketään liikkeelle. No, meno on ollut niin vauhdikasta, että tälläkin blogilla on jo neljä lukijaksi ilmoittautunutta ennen tätä ensimmäistä postausta.
Kyse on siis siitä, että
Tekesissä on vireillä Oppimisympäristöt-ohjelmavalmistelu, jota prosessoidaan reilun komen kuukauden ajan avoimesti netissä. Varsinainen avoimen netin käynnistäjäinen on ensi
keskiviikkona 16.6. pidettävä webinaari, joka nauhoitetaan. Webinaarin aluksi Riku Mäkelä Tekesistä kertoo ohjelmavalmistelun taustasta, tavoitteista ja prosessista. Sitten kerrotaan verkkoaktiviteeteista.
Tällä hetkellä on vireillä kolme taustaselvitystä. Tarmo Toikkanen kokoaa ja toimittaa opetuksen ja oppimisen sanastoa, joka toteutetaan Wikipediaan eli sanastoa voi muokata kuka tahansa, Tarmo vastaa siitä, että pohjatyö toteutuu (ja tälle toteutustavalle henkilökohtaisesti isopeukku).
Tarmon blogissa linkit sanastoprojektin verkkotiloihin, alustava
sanalista löytyy netistä, listan alussa täydennys- ja palautelomakkeen linkki.
Jarmo Tanskanen (
Valopi Oy) laajentaa keväistä e-oppimistoimialueen selvitystyötä kartoittamalla laajemmin aihepiirin liiketoimintaa (alan kielellä puhutaan ekosysteemistä). Tämän selvitysosion tuotosten julkisuus selviää myöhemmin.
Kolmantena taustatyönä on minun, Tarmo Toikkasen ja Harto Pöngän Kehikoksi ristitty oppimisen kehittämis- ja kokeiluympäristöjen listaus. Aloitamme haastattelukierroksella ja perustamme myös nettiin ilmiantopaikkoja. Tavoitteena on kerätä perustietoa kattavasti suomalaista kohteista ja kärkijuttuja ulkomailta benchmark-kohteiksi. Kehittämis- ja kokeilutoimintaa toteutetaan useilla nimikkeillä, kuten test bed tai living lab. Toimeksiantoomme kuuluu, että metsästämme avoimia kohteita ja sellaisia, joita toteutetaan yhteistoiminnallisesti eli ulkopuolelle rajataan organisaatioiden sisäinen tuotekehitys ja ulkopuolisilta suljettu hanketoiminta. Tehtäväämme kuuluu myös määritellä käsitettä
'oppimisen kokeilu- ja kehittämisympäristöt' sekä antaa suosituksia tämän toimintamuodon kehittämiseksi. Tämä selvitys valmistuu elokuun loppuun. Bloggailemme (
minä,
Tarmo,
Harto) aiheesta tunnistella kehikko ja Twitterissä #kehikko.
Tämä Verkkovoimailua-blogi liittyy valmistelutyön joukkouttamiseen ja verkkovoimailuun, miten nyt asian haluaakaan ilmaista. Raportoin tänne sekä verkon vuorovaikutteisten tilojen rakentelua, käyttöä että esiin nousseita sisältöjä. Prosessointiin käytetään siis sosiaalista mediaa, jos tuota jo hieman hankalaksia käyvää termiä käytetään.
Verkkoaktiviteetit päättyvät 15.9. järjestettävään tilaisuuteen, johon voi osallistua joko nettistreamaksen kautta tai maakunnissa ELY-keskusten videoneuvottelutiloissa.
Tästä lähdimme alkuun viime viikon lopulla (sulkeissa nykytila 3 päivän jälkeen):
Facebook-ryhmä (260 jäsentä, useita kiintoisia kommentteja)
Qaiku-ryhmä (15 jäsentä ja EDIT:
laatukeskustelua monisanaista keskustelua, kuten Qaikussa tapaa olla)
Twitter hastag #TekesOPPY (käytetään avoimen prosessoinnin taustakanavana, tiedotetaan aktiviteeteista)
Kehikko-projektia varten
Diigo-ryhmä (metsästetään verkkoaineistoja, 14 jäsentä)
Kokoava wiki on työn alla, samoin mindmap, joka visualisoi kokonaisuutta.
Joskus tulevaisuudessa on mahdollista sulattaa verkkotilojen rajapintoja. Nyt näyttää, että toiminta hajoaa moneen paikkaan, mutta tämä useassa paikassa toimiminen on perusteltua. Se näkyy jo nyt saaduista tuloksista. Eri ihmiset käyttävät eri verkkoympäristöjä, jotkut useita, jotkut ovat kotiutuneet muutamiin. Myös eri verkkoympäristöt tukevat erilaatuista vuorovaikutusta. Minä vastaan siitä, että informaatiovirrat kulkevat oikeisiin osoitteisiin ja että merkittävät kommentit huomioidaan (ja noottia heti, jos näin ei käy).
Tämä projekti toteutetaan mahdollisimman avoimesti. Toki on asioita, joita hoidetaan sisäryhmässä, mutta niiden määrä pyritään minimoimaan. Sisäinen työskentely toteutetaan pääosin jaetun Google-kansion kautta, jolloin kaikki osatotettajat pääsevät jatkuvasti näkemään, mitä toiset tekevät. Ohjausryhmät kokoontuvat aloituksen jälkeen kaksi kertaa, 8.7. ja 13.8. Ohjausryhmän kokoukset ovat tunnin mittaisia ja ne pidetään verkon välityksellä. Työskentelyyn ei kuulu matkustamista, ellei sitten joitakin Kehikko-haastatteluja tehdä muun matkustamisen ohessa naamatusten.
EDIT: Ei ole tarkoitus arvottaa eri verkkotyötiloja.