sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Tilastotietoja TekesOPPY-prosessista netissä

Suunnitteluvaihe: Aikataulutus, strategiset valinnat, toimijoitten roolijako, tunnuksen ja logon valinta ja profiilin luonteen määrittely, suunnitelma ongelmatilanteiden varalle, tiedotussuunnitelma ja työnjako tiedotuksen suhteen sekä yhteisten työskentelytilojen määrittely (sisäinen toiminta, ulkoinen toiminta).

Ohjausryhmä:
  • Kahdeksan jäsentä
  • Kokoontui 10.6., 8.7., 13.8., 25.8., 31.8., ja 20.10. 
  • Kokoukset valmisteltiin mahdollisimman pitkälle etukäteen ja toteutettiin Jyväskylän tutkijatapaamisen yhteydessä 31.8. pidettyä palaveria lukuunottamatta verkossa. 
  • Viimeisessä kokouksessa tehtiin yhteenvetoa prosessista.

Julkiset tilaisuudet:

  • 16.6. käynnistyswebinaari, (etäseuraaminen mahdollista, 104 eri henkilönimellä kirjautunutta osallistujaa)
  • 31.8. tutkijatapaaminen (etäseuraaminen mahdollista) 
  • 15.9. tuotosten julkistamistapahtuma (etäseuraaminen mahdollista)
  • 20.10. prosessin päätös (tilannearvion johdosta ei järjestetty julkista tilaisuutta)
  • 3.11. DCL-konferenssissa kaksi esitystä, jossa kuvattiin toimintaa teorian ja nettitoiminnan sekä tilaajan näkökulmista (ks. Anne Ronkaan ja Kari A. Hintikan ja Riku Mäkelän esitykset)
  • lisäksi Seoppi-lehden artikkeli aiheesta (2/2010 ja 3/2010).


Verkkotilojen käyttö ja numeeriset tiedot, toiminta-aika 10.6. - 20.10.2010


  • Tekesin TekesOPPY-verkkosivu, perustieto (kävijätilasto puuttuu)
  • Wiki, koottu ja jäsennelty prosessin aikana karttunut informaatio, 262 editointia (kävijätilasto puuttuu)
  • Blogi, kuvauksia prosessin etenemisestä, 18 blogimerkintää ja 17 kommenttia, 50 lukijaksi kirjautunutta, 1628 käyntiä sivulla (kävijöitä 814:sta eri IP-osoitteista), 70 % blogin kävijöistä päätyi blogiin muilla sivuilla olleen linkin kautta, 66 % hakukoneen kautta sivustolle päätyneistä käytti hakusanana tekesoppy.
  • Facebook TekesOPPY-ryhmä, 677 jäsentä, 84 seinäkirjoitusta 28:lta eri jäseneltä, 162 kommenttia 37:ltä eri jäseneltä, 3 tapahtumailmoitusta, 45 jaettua linkkiä
  • Twitter #TekesOPPY 316 twiittausta 60:ltä eri henkilöltä, ks. tarkempia tietoja Summarizr-koosteesta 
  • Twitter @TekesOPPY 68 seuraajaa, 9 listausta
  • Qaiku TekesOPPY-kanava, 29 jäsentä (kanavalle kirjoittaminen ei vaadi jäsenyyttä), 19 keskustelunavausta neljältä henkilöltä, 195 kommenttia 34:ltä eri henkilöltä
  • Diigo -sosiaalisten kirjanmerkkien ja nettikommentoinnin ryhmä, 23 jäsentä, 29 jaettua sisältöä
  • Google Wave 48 jäsentä ja 28 kommenttia (Google Waven käyttöä toivottiin 16.6. järjestetyssä webinaarissa, ympäristö ei kuitenkaan ole vetänyt Suomessa tai maaimalla ja sen kehitystyö lopetettiin syksyllä 2010).
  • MindMeister jäsennys TekesOPPY-verkkotiloista 520 katselukertaa.
  • Sometu-verkostossa ilmoitettu tapahtumista ja tiedotettu prosessista verkostoviesteissä 6 kertaa (verkostossa 14.11.2010 kirjautuneita 3427 henkilöä).
  • Google-haku “tekesoppy” tuottaa 14.11.2010 tuloksia 1420 (Googlen hakutulos riippuu selaimesta).
TekesOPPY pääsi tuoreeltaan Yksityisen kielitoimiston Kielipolisiin sana viikonvaihteeksi verkkopalstalle viikolla 25.

Yhdeksän ihmistä osallistui tässä blogissa avoinna olleeseen kollektiivisen esityksen koostamiseen. Aiheena oli TekesOPPY:n leviäminen nettiverkostoissa.

tiistai 14. syyskuuta 2010

#TekesOPPY: kolmen selvitysten julkistustilaisuus 15.9.10

TekesOPPY-tutkimusseminaarissa 31.8. käytimme etäyhteyteen Adobe Connectia. Kuvailen nykytohinan pölyn laskeuduttua tarkemmin, millaisia metodeja käytimme siellä. Tarinaa on luvassa mm. siitä, kuinka yli 30 etäosallistujaa kujetettiin seitsämän teemapajan läpi.

Huomenna julkistetaan kolme TekesOPPY-selvitystä. Julkistamiseen voi osallistua Tekesin tiloissa Helsingissä tai ELY-keskusten videoneuvotteluhuoneissa kautta maan. Videoneuvotteluyhteydestä lähetetään myös internetiin suora lähetys, jota voi seurata omalta koneelta. Etäosallistumiseen voi ilmoittautua viime hetkeen saakka.

Tässä verkko-osallistumisen ohje:

Osallistumisosoitteet www-selaimella osallistuville:

1.       Klikkaa tätä linkkia, ja saavut sivulle mediasite by sonicfoundry.
2.       Oikealla yläkulmassa kirjautuminen: login
-          Tunnussana: Tekes
-          Salasana : TeSi10K
3.       Kirjautumisen jälkeen löytyy sivun vasemmasta yläreunasta valikko,  valitse Tekes Signaalisessiot.
4.       Valitse (tämä on näkyvissä 15.9. klo 13:00 alkaen): Oppimisympäristöselvitykset 15.9.  Voit seurata tapahtumaa 15.9.2010 klo 13:20 alkaen

Jos haluat testata näkyykö videolähetys koneellasi, voit käydä katsomassa aikaisempien tilaisuuksien tallenteita. Löydät tallenteet seuraamalla osallistumisohjetta ja valitsemalla kohdassa 4 vanhan tallennetun tapahtuman videon.

Videolähetyksen yhteydessä ei ole chat-mahdollisuutta. Käytämme verkkokysymysten esittämiseen yksinkertaista TodaysMeet-viestipalvelua. TodaysMeet ei vaadi erillistä kirjautumista, mikä oli kyseisen kanavan valinnan peruste. Palvelun käyttö aloitetaan lisäämällä sivulle oma nimimerkki. Sen jälkeen 140-merkin viestin voi kirjoittaa ja lähettää. Viestejä ei pääse lähettämisen jälkeen editoimaan tai poistamaan.

Pyrimme myös mahdollisuuksien mukaan seuraamaan Facebook-, Twitter- ja Qaiku-keskusteluja, mutta koska julkistamistilaisuus on aika nopeatahtinen, toivomme, että kysymykset verkosta lähetetään napakasti TodaysMeet-palvelun kautta.

TodaysMeet-palveluun liitytään lisäämällä oma nimimerkki (klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi):
Sen jälkeen viestit voi lähettää virtaan mukaan (viestiketjun perustaja voi määritellä, miten pitkään viestiketju on näkyvissä):

tiistai 24. elokuuta 2010

Avointa arviointimatriisin kehittelyä

Kehikko-selvitys kartoittaa oppimisen kokeilu- ja kehittämisympäristöjä. Tavoitteena on luoda selvityksen jälkeenkin elävä wiki, jota toimijat itse voivat päivittää ja ylläpitää. Haastatteluilla, verkkolähteiden ja verkkokalastelun avulla luodaan pohjakassaksi mahdollisimman laaja listaus eriasteisia OKKYja eli oppimisen kokeilu- ja kehittämisympäristöjä.

Ilmoita oma OKKYsi joukkoon!

Jos et ole vielä ollut haastateltavana, voit ilmoittaa kätevällä verkkolomakkeella oman tai tuntemasi huomionarvoisen OKKYn. Pieni tausta-artikkeli valottaa tarkemmin sitä, mitä OKKYllä tässä yhteydessä ymmärretään.

Selvitystyön aikana kehitetään apuvälineitä, joilla voidaan jäsentää ja analysoida oppimisen kokeilu- ja kehittämisympäristöjä. Tätä varten ollaan parhaillaan muotoilemassa arviointimatriisia. Arvioinnissa otetaan huomioon se, etteivät erilaiset toiminnot ole yhteismitallisia. Niissä on kuitenkin piirteitä, joita voidaan arvioida.

Arviointimatriisia pääsee nyt vapaasti muokkaamaan. Tee siitä vielä parempi! Testikäyttäjän kommentti oli, että arviointimatriisi antoi uusia ajatuksia oman toiminnan tarkasteluun, mikä onkin yhtenä tavoitteena.

Ohjausryhmäpalaverit ilman matkustamista

TekesOPPY-taustaselvityksistä kolmea koordinoi Suomen eOppimiskeskus, jonka toimena on myös järjestää avoimen osallistumisen toteuttaminen. Näitä kaikkia toimenpiteitä luotsataan ohjausryhmissä, joissa on mukana Tekesin edustajien lisäksi vastuulliset toteuttajat, eOppimiskeskuksen, Teknologiakeskus Innoparkin sekä FinnPron edustajat.

Palaverit syövät tehokkaasti kalenteria, varsinkin, jos kaupanpäällisinä on matkoja edestakaisin. Työryhmämme on toteuttanut palaveroinnin jaettujen kansioitten ja webkokousten avulla. Kaikilla on jatkuvasti pääsy jokaisen taustaselvityksen dokumenttikansioon. Muistiot on koottu yhteen dokumenttiin. Ennen ohjausryhmän kokousta lisätään uusi asialistan pohja, jota on mahdollista täydentää ennakkoon.

Kaikki neljä ohjausryhmää sijoitettiin samaan päivään, perätysten. Kokouksia ei pidetä turhan päiten. Pyritään myös keskittymään oleellisimpiin asioihin. Muutamassa ohjausryhmässä asiat saatiin käsiteltyä varattua aikaa pikaisemmin. Koska kyse oli verkkopalaverista, oli helppo siirtyä väliajaksi tekemään muita töitä.

Kokouksissa kirjoitettiin kaikkien nähden muistiota, joka liitettiin tarpeen vaatiessa editoituna muistiodokumenttiin. Jaetusta dokumentista lähetettiin vielä tiivistelmäviesti ja muistion linkki kaikille osallisille, jotta poissaolijatkin pysyivät kartalla, missä mennään.

Verkkokokouksissa käytettiin sekä Adobe Connectia että Skypeä. Ensimmäisen kanssa on toistuvasti ongelmia äänisäätöjen kanssa, jälkimmäinen taas ei ole kaikissa organisaatioissa sallittu. Silti verkkokokoustaminen on tehokkuudessaan ylivoimaisen miellyttävää. Adobe Connectin etuna on, että saatoimme nauhoittaa kokoukset. Linkit nauhoitteisiin lisättiin yhteiseen muistioon.
Skypessä voi konferenssipuhelun ohessa olla konferenssichat, jonka voi jättää talteen ja kopioida muistioon.
Itse olin viime kerralla mukana ohjausryhmissä mobiilisti, ensin bussissa 7-tiellä ja sitten Kampin mainiossa Cafe Rougessa. Hyvin toimi, pysyin langalla koko ajan.

AKTIIVI-hankella on 7.9. lyhyt maksuton verkkokoulutus Tehoa verkkokokoustamiseen. Ilman muuta on välillä tärkeää nähdä naamatusten, mutta perinteisiä kokouskäytänteitä on myös hyvä ravistella. Teho tässä suhteessa on miellyttävä muutos, ja lieneepä tuo ympäristöllekin hyväksi, ettei lennetä kokouksesta toiseen.

torstai 12. elokuuta 2010

Entäs jos yksittäinen opettaja tai operyhmä voisi hakea apurahaa?

Kehikko (oppimisen kehittämis- ja kokeiluympäristöt, okky) -selvityksen aikana on useammasta suunnasta todettu, että periaatteessa koulu (tai muu oppilaitos) voi olla okky. Jotta toiminta nousisi tavallisen arkipuurtamisen ohella kehittämistoiminnaksi, tarvitaan suunnittelua (tai muotoilua), dokumentointia sekä tutkimusta, seurantaa ja arviointia.

Suomessa kehittämistoimintaa on rahoitettu enimmäkseen hankkeiden kautta. Mitä kävisi, jos rahoitusta voisikin saada ohi hallinnollisesti hitaampien hankereittien, apurahan tapaan. Tarmo Toikkanen tapasi Kanadan retkellä tällaisen pitkään toimineen järjestelmän. Taiteenharjoittajien apurahajärjestelmä on saman tyyppinen. Hyvään okkyyn vaadittaisiin kuitenkin enemmän läpinäkyvyyttä, verkottumista, prosessin avaamista. Kanadan tapauksessa (josta Tarmo voisi kertoa lisää) kaikki rahoitusta saaneet toimenpiteet kuvattiin yhteiseen verkkopaikkaan, onnistumisineen ja epäonnistumisineen.

Vaikka paljon julkisuutta on viime aikoina saanut opettajien IT-taidottomuus, suuressa joukossa on myös paljon kehittäjiä ja keksijöitä. Pienelläkin porkkanarahalla voitaisiin saada aikaan oivallista toimintaa. Sitä on toki jo nyt, mutta useimmat oivalliset vain paikallisella tasolla tiedossa. Missä olisi suomalaisten oppimisoivallisten ja innovaatioiden julkaisupaikka? Missä niitä voisi kehittää edelleen? Missä suomalainen Edula, oppimisinnovaatioiden jalostamo?

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Oppisanaston peruskivet paikoillaan

Opetuksen ja oppimisen sanastosta löytyy nyt tiivistelmä Wikipediassa. Se on koneellisesti tuotettu luettelo alan termien Wikipedia-artikkeleista. Sanaluettelon pohjana on käytetty Kasvatustieteen projektin sanastoa ja kustakin termin artikkelista on tähän luetteloon otettu ensimmäinen tekstikappale.

Luettelo on lisensoitu samoilla lisensseillä kuin muukin Wikipedian sisältö. Pohjatyön oppisanastolle teki Tarmo Toikkanen osana TekesOPPY-tausta-aktiviteetteja. Sanaston artikkeleita voi muokata, kuten muitakin Wikipedian artikkeleita.

Wikipedian editoinnista on toivottu koulutusta. Aiheesta voi keskustella Sometu-verkoston Wikipedistit-ryhmässä (keskustelu edellyttää verkostoon ja ryhmään liittymisen, asiaa voi kommentoida myös tämän blogin kautta).

Viime hetket: lisää organisaatiosi oppimisliiketoiminnan kansalliselle kartalle

Vielä on tovi aikaa osallistua oppimisympäristöt, oppimistuotteet ja -palvelut -toimialakartoitukseen: http://tinyurl.com/oppimistoimiala-y

Lomake on melko yksityiskohtainen, joten vastaajaksi on hyvä löytää yrityksen kokonaistilanteen tunteva henkilö. Kyselyllä etsitään koulutuksen ja oppimisen allalla toimivia organisaatioita. Kyselyyn voivat osallistua sekä ne organisaatiot, joilla koulutuksen ja oppimisen tuotteet ja palvelut ovat ydinliiketoimintaa että ne, joilla tämä ala tukee muuta liiketoimintaa.

Kyselyn teemalliset osa-alueet ovat taustatiedot, tuotteet- ja palvelut, liiketoimintatiedot ja kansainvälinen toiminta. Pakollisiksi määriteltyihin kohtiin vastaaminen vie noin 5 minuuttia. Suurin hyöty syntyy vastaamalla kaikkiin kohtiin, mikä vie noin 20 min. Tietoja käsitellään luottamuksellisina.

Kyselyn päättymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. mutta takaraja saattaa vielä joustaa. Kyselyn toteuttaja on Jarmo Tanskanen Valopi Oy:stä, jarmo.tanskanen [ÄT] valopi.fi.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Hanketoiminta hallitsee oppimisen kokeilu- ja kehitystyötä

Kesän aikana TekesOPPY-kokonaisuuteen liittyen on haastateltu lukuisa joukko alan asiantuntijoita. Eräs keskeisesti esille noussut aihe on ollut kehittämistoiminnan hankevetoisuus ja hanketoimintaan liittyvät rakenteelliset ongerlmat.

Kokeilu- ja kehittämishankkeilla on saatu aikaan monipuolista toimintaa ympäri Suomen. Hankerahoitus on ollut elinehto monille kokeilu- ja kehittämistoimille. Mutta hankevetoisuudesta on myös seurannut asioita, jotka ovat luoneet innovaatioesteitä. Tässä tulee nyt aika kovaakin kritiikkiä, joka ei toisaalta kohdistu kehenkään henkilöön eikä kehenkään yksittäiseen toimijaan vaan koko järjestelmään. Samat kriittiset huomiot toistuivat useissa haastatteluissa, joissa tulivat mainituksi muun muassa seuraavat ongelmakohdat:

Hankeiden valmistelu ei ole Suomessa ammattilaisten käsissä
EU:n tasolla hankkeita tekevät palveluyritysten päätoimiset asiantuntijat. Suomessa hankkeita tehdrään muun toimen ohessa ja usein mukana on ensikertalaisia, jotka ovat opettelemassa uutta. Suomessa on ollut yksi kansainvälisiin hankkeisiin erikoistunut konsulttiyritys. Suomalaisia hakemuksia pidetään EU:ssa vaikeaselkoisina ja niitä kierrätetään lukukelvottomina kädestä käteen.

Hankeyhteistyössä on vaikeaa päästä aitoon yhteistoimintaan
Vaikka hankkeissa nykyisellään onkin useita toimijoita, mahdollisesti myös kansainvälisiä partnereita, syvälle menevä yhteinen tekeminen jää usein puuttumaan. Näennäisesti toimitaan yhdessä, mutta esimerkiksi organisaatiokulttuurit, arvolähtökohdat ja organisaatioiden keskinäinen kilpailu aiheuttavat ristiriitoja. Ristiriidat sinänsä eivät ole kehittämistoiminnan este. Jos niiden käsittelyyn on metodeja, yhteentörmäyksistä ja ristiriidoista voi kasvaa jotain uutta ja loistavaa. Hankkeiden prosessi ei kuitenkaan yleensä ole riittävän pitkäaikainen, jotta yhteiseen luovaan tilaan voitaisiin päästä. Usein hanketoimijoilta puuttuu myös metodeja ja työvälineitä ristiriitojen työstämiseen. Erityisen haasteellista kulttuurinen osaamattomuus on ulkomaalaisten kanssa toimittaessa.

Oppimisen alueella eräänä ongelmana on myös oppimisnäkemyksen jakaminen. Se, mikä ilmoitetaan virallisesti kunkin toimijan oppimisnäkemyksenä on eri asia kuin käytönnön toiminta. Saman organisaation sisällöä voi olla laaja skaala oppimisnäkemyksiä, alkaen niistä, jotka korostavat opettajan asemaa ja auktoriteettia sekä oppimista yksilön tietosisältöjen omaksumisena ja päätyen niihin, joiden johtotähtenä ovat oppijalähtöisyys, oppiainerajoja ylittävä toiminta ja oppimisen sosiaalista luonnetta korostava lähtökohta. Haastatteluissa nousikin keskeisenä käsiteparina esiin opettaminen ja oppiminen, joita käsittelen laajemmin toisessa blogikirjoituksessa.

Hankkeissa ei synny huippuja
Monet haastateltavista kaipasivat Suomeen parasta mahdollista osaamista kokoavan toimintamuodon oppimisen kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Osaajia meillä on, tiedollistsa, taidollista ja teknistä pohjaa on hyvin. Mutta tämä kaikki on jakautunut hajalleen ympäri maata. Kyynisimmin hanketoimintaan suhtautuneet haastateltavat olivat sitä mieltä, että hankkeissa aika kuluu aluksi asian opetteluun ja sitten onkin jo aika kuluttaa loput rahat ja kirjoittaa loppuraportti. Osa hanketoiminnasta rajaa myös ulkopuolelle sellaisen tekemisen, joka motivoisi toimijoita kaikista eniten, kuten prototyyppien kehittelyn.

Arvostelua sai myös se, miten hankkeissa eri puolilla Suomea on kehitelty samanlaisia asioita, kuten sähköisiä oppimisalustoja, joita vuosituhannen vaihteessa oli kymmenittäin ilman että näillä olisi ollut mitään yhteisiä rajapintoja tai yhteiskäyttömahdollisuuksia. Omassa hankkeessa uskotaan sitkeästi oman idean erinomaisuuteen ja ainutlaatuisuuteen. Huomaamatta jää, mitä ympärillä tapahtuu. Tuloksena on keskinkertaisuutta. Demokraattinen ja matalariskinen hankerahoitus harvoin muuta tuottaakaan. Haastateltavat kuitenkin peräänkuuluttivat rohkeampaa rahoituspolitiikka. Kaivattiin myös keskittämistä: Suomessa hankkeet ovat huippuja ja innovaatioita ajatellen liian pieniä.

Virheitä ei tehdä, joten niistä ei opita
Hartaasti toivottiin, että menneistä virheistä opittaisiin. Tätä pidettiin kuitenkin hankalana, koska hankkeiden ongelmia ja epäonnistumisia ei yleensä julkisesti hehkutella, eikä niitä raportoida. Eräs ulkomaalaisista vertailukohteista antoi tässä suhteessä hyvän esimerkin: hankkeiden epäonnistumisia reflektoitiin ja kokemuksia jaettiin ja niistä opittiin. Ei mikään innovaatio ole voittojen sarja vaan hyvinkin usein mönkään menneiden ja suutariksi jääneiden yritysten johdattamaa, kovalla työllä saavutettua.


Suomessa yrittään liikaa onnistua ja päästä priimuksena luokalta. Epäonnistumista pelätään, hävetään ja sitä peitellään, kun se oppimisen kokeilu- ja kehittämistoiminnassa pitäisi olla erityisen huomion ja tarkkaavaisuuden kohteena.

Jne...
En toista tässä moneen kertaan puituja ongelmia, kuten hyvien käytänteiden levittämistä, hankebyrokratiaa ja sen nielemää aikaa tai mappihyllyillä pölyttyviä hankeraportteja. Kyynisesti todettiin, että hanketoiminta vaatii onnistuakseen retorisia taitoja. Riittävän pitkäaikainen prosessi vaatii useita ketjutettuja hankkeita, joissa nimellisesti tehdään hankerahoituksen vaatimasti eri asioita mutta käytännössä jatketaan samaa asiaa.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Neljä TekesOPPY-kesäaktiviteettiä

1. Toimialakartoitusalkoi. Kysely jatkuu 15.8. saakka. Kansallisen kokonaiskuvan kannalta olisi hienoa saada mahdollisimman paljon vastauksia. Selvitystä tekee Valopi Oy:n Jarmo Tanskanen. Jos et ole saanut sähköpoastikutsua haastatteluun, pyydä jarmo.tanskanen [ÄT] valopi.fi.

2. Opetuksen ja oppimisen keskeinen sanasto (http://tinyurl.com/oppisanasto) on valikoitunut ja noin 200 termin kanssa jatketaan eteenpäin. Termien lisääminen Wikipediaan tapahtuu Kasvatustieteen wikiprojektissa, osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Wikiprojekti_Kasvatustiede, jonne sanaluettelo ilmaantuu juhannuspyhien aikana. Sanaston rakentamisessa Tarmo Toikkanen toimii veturina, mutta osallistuminen on avointa ja vapaata kaikille aiheesta kiinnostuneille. Jos Wikipedian muokkaaminen on vielä vierasta, mutta on intoa osallistua (korjaamalla, täydentämällä, kommentoimalla), niin ohjeita kertyy Sometun Wikipedistit-ryhmään: http://sometu.ning.com/group/wikipedistit

3. Oppimisen kokeilu- ja kehitysympäristöjä selvitetään haastatteluilla ja lähdeaineistojen avulla. Tämä selvitys kulkee nimellä Kehikko. Ilmianna oma tai tuntemasi case, ilmoittaudu haastateltavaksi, täydennä lähdetietoja tai kommentoi muuten http://tinyurl.com/35hjrev Lisätietoja ja karttuvaa aineistoa Kehikko-selvityksestä http://wiki.eoppimiskeskus.fi/display/TekesOPPY/KEHIKKO Tekijöinä Anne Rongas, Harto Pönkä ja Tarmo Toikkanen.

4. TekesOPPY-tutkijatapaaminen Jyväskylässä 31.8. järjestäjinä Cicero Learning, Tekes ja Suomen eOppimiskeskus, lisätietoja http://tinyurl.com/2eoezem

TekesOPPY-Facebook-ryhmässä jatkuvasti nostoja selvityksistä ja verkkokeskusteluista. Twitterissä tunnisteella #TerkesOPPY

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Yksi, kaksi vai monta kanavaa?

TekesOPPY-toteutuksen ohessa on keskusteltu siitä, pitäisikö keskittää ja käyttää verkkovoimailuun vain yhtä tai kahta kanavaa. Asialla on puolensa. Tässä aiheesta käytyä keskustelua Facebookissa (johon ei pääse tekemään linkityksiä, mikä on tosi hankalaa).

Keskustelussa 17.-19.6. pohdittiin pääviestikanavaa, kollaboraation paikkaa ja tiedottamisen väyliä. Kyseenalaistettiin se, että samaa aihepiiriä käsitellään useassa paikassa. Kommentoin asiaa 19.6. näin:

Kaikki keskeiset teemat tulevat olemaan esillä Facebookissa. Facebookissa ei voida järjestää mm. tekstien kollektiivista kirjoittamista, joka tapahtuu syyspuolella, tämä ei välineenä anna mahdollisuuksia siihen.

Eri kanavat tavoittavat eri ihmisiä. Nyt halutaan myös tutkia eri kanavien ominaisuuksia ja soveltuvuutta jatkon kannalta. Minun toimenkuvaani kuuluu pitää huolta siitä, että oleellinen informaatio esimerkiksi Qaikusta tulee myös Facebookiin näkyville.

Facebookissa henkilöllä voi olla korkeintaan 100 ryhmää ja aiheesta kiinnostuneiden joukossa on myös sellaisia, jotka eivät tämän rajan vuoksi mahdu mukaan ja toivoivat muita kanavia.

Facebook ei tyota syötettä ja jotkut haluavat seurata aihepiirin etenemistä syötteellä, jonka saa joko Qaiku-ryhmästä, Friendfeedistä tai Twitter Searchilla. Joidenkin mieluisin työväline on TweetDeck.

Vaikka organisaatio päättäisi käyttää yhtä tiettyä kanavaa, ihmiset käyttävät, mitä haluavat, aihe siroaa nettiin, kuten yhteisesti tuotettu diaesitys osoittaa http://tekesoppy.blogspot.com/2010/06/tule-kertomaan-kuinka-kutsu-leviaa.html

Toivon, ettei tämä usean kanavan käyttäminen häiritse teitä. Riittää, että seuraa yhtä. Minut on palkattu kokoamaan, linkittämään ja sukkuloimaan verkkotilojen välillä tarpeen mukaan. Tämä on sovittu toimeksiantajan kanssa yllä mainituilla perusteilla.

Miellekartta havainnollistaa kokonaisuutta (mutta tähän kokonaisuuteen ei siis tarvitse tutustua eikä informaatiovirroista tarvitse ahdistua) http://www.mindmeister.com/53863417/tekesoppy Miellekartta on vapaasti muokattavissa. Sinne voi kirjoittaa myös kummentteja (Extras > Notes).

Kuten Leena Vainio pohdiskeli Qaiku-keskustelussa: "Mielenkiintoista on seurata lopullisia tuloksia ja kommenttejen määrää eri kanavilla ja myös todeta, ketkä ovat poissa kommentoijien joukosta. Miten saadaan niiden ääni kuuluviin, jotka eivät näille kanaville tule - vai tarvitaanko heidän ääntään. Toisivatko he jotain uutta näkemystä. Summaajien ja connectorien tehtävä on rankka, mutta tosi antoisa."

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Webinaarin järjestäminen

Verkkoseminaari eli webinaari on kätevä tapa lyhyen teematilaisuuden järjestämiseen. Webinaari on aito verkkotapahtuma erotuksena seminaarista, jossa mahdollistetaan verkko-osallistuminen suoran verkkolähetyksen kautta.

Verkkokousympäristöjä vertailtiin viime vuonna Hämeen kesäyliopiston toteuttamassa tutkimuksessa. Maailmalla webinaarien suosikkiympäristö Elluminate ei Suomessa ole juurikaan käytössä. Täällä laajimmin käytössä oleva Adobe Connect voitti viimevuotisen vertailututkimuksen, jossa esiteltiin yli 20 verkkokousympäristöä, joista lopulliseen vertailuun otettiin 8 järjestelmää: Adobe Connectin lisäksi OpenMeetings, GoToMeeting, iLinc, Microsoft Office Live Meeting, WebEx, DimDim ja Elluminate.

Webinaarin toteutuksessa on kriittistä se, että osallistujien sisääntulo sujuu mutkattomasti eikä omalle koneelle tarvitse ladata erillistä sovellusohjelmaa. Eri käyttöjärjestelmien tuki on myös yksi kynnyskysymys – esimerkiksi laajasti Suomessa käytössä oleva Adobe Connect ei tue Linuxia.. Toinen oleellinen asia on, että esiintyjät tekevät ääni- ja videoyhteyden säädöt hyvissä ajoin ja että esitykseen liittyvät aineistot ladataan ennakkoon ja tarkistetaan, että ne säilyvät siinä muodossa, kuin on tarkoitus.

TekesOPPY-webinaari toteutettiin nopealla aikataululla, viikko tilauksesta toteutukseen. Näin prosessi eteni:
  • Keskiviikkona 9.6. sovittiin webinaarin päivä ja aika, varattiin tekninen toteutus Otavan Opistolta, joka on toteuttanut vastaavia webinaareja jo useiden vuosien ajan, käyttöympäristönä Adobe Connect.
  • Keskiviikkona 9.6. laitettiin ennakkotieto tapahtumasta Tekesin Oppimisympäristöt -sivulle, Facebook-ryhmään ja Sometu-verkoston verkostoviestiin.
  • Otavan Opistolla oli tiivis loppuviikon pajan ja Oppimisen tulevaisuus -julkaisutapahtuman kanssa, perjantaina saatiin varmistus, että konkarit Ville Venäläinen ja Tommi Issakainen olisivat muualle varattuja keskiviikkona 16.6., joten oli aika antaa monissa webinaareissa mukana olleelle Junnu Pitkäselle tilaisuus ottaa ensi kertaa täysi vetovastuu.
  • Maanantaina 14.6. saatiin webinaarihuoneen osoite, sovittiin äänitestit tiistaille ja keskiviikolle sekä tiedotettiin tarkemmin webinaarista. Tiedote lähti myös Tekesin ja eOppimiskeskuksen sähköpostilistoilla ja tiistaina 15.6.Sometun verkostoviestissä.
  • Muotoiltiin ohjelma perjantain ja maanantain aikana niin, että Riku Mäkelän osuutena oli kertoa taustat ja tavoitteet. Tämä esitys olisi pääroolissa, kesto puoli tuntia. eOppimiskeskus esittelisi meneillään olevia selvityksiä ja avoimen verkon työskentelyä ja lopuksi jätettäisiin aikaa keskustelulle. Kaksi viimemmäistä osiota molemmat vartin verran.
  • Facebookin tapahtumailmoitukseen saattoi ennakkoilmoittautua ja tiistaihin mennessä ennakkoilmoittautumisia oli kertynyt reilut 20. Selvitettiin vielä, miten paljon Otavan Opiston AC-huoneeseen mahtuu ja kuultiin että 100, joten oltiin luottavaisia tilan riittävyydestä.
  • Twitterissä tiedotettiin webinaarihuoneen osoite useampaan kertaan ja tiedotetta myös jaeltiin eteenpäin (retweet).
  • Maanantaina 14.6. ja tiistaina 15.6. rakennettiin huoneet: aloitus, esitys ja keskustelu ja äänitestissä tiistaina päätettiin, että kannattaa laittaa vielä molemmille esityksille omat huoneet, päätettiin, että videokuva on vain kulloinkin äänessä olevalta näkyvissä, osallistujille ei anneta videokuvaa, koska sille on tilaa vain alle 10 hengen kokouksissa.
  • Tarkkaan mietittiin sitä, annetaanko osallistujille äänioikeudet eli että voivatko he tehdä kysymyksiä ääneen, mikrofonin käyttäminen vaatii äänitestin ennakkoon ja puheenvuorojen jakaminen vaatii myös kaksi taustahenkilöä, toisen, joka pitää kirjaa puheenvuorojärjestyksestä pyyntöjen mukaan ja toisen, joka jakaa mikrofoneja ja neuvoo mahdollisissa ongelmissa. Mikrofoniasiassa päädyttiin lopulta siihen, että jos osallistujia on yli 20, suositellaan kysymysten esittämistä chatillä ja mikrofoneja käytetään, jos se tuntuu luontevasti sujuvan.
  • Sovittiin toimijaroolit: Riku pitää esityksen ja vastaa kysymyksiin, Anne toimii puheenjohtajana ja pitää eOppimiskeskuksen esityksen, Titi seuraa chattiä koko ajan ja kysymysosiossa nostaa chatistä kysymyksiä esille sekä kirjoittaa muistiota keskustelunäkymässä, Tiina takavarmistuksena Titille ja molemmat myös mahdollisina esiintyjinä, mikäli Annen esityksessä tulee teknisiä häiriöitä (joskus AC toimii aluksi sujuvasti, mutta sitten ääniyhteys alkaa takkuilemaan, tämä tosin yleensä vasta yli tunnin yhteyden jälkeen). Junnun roolina oli aloittaa ja lopettaa nauhoitus, sekä tarkkailla teknistä toimintaa ja olla avustamassa tarpeen tullen.
  • Taustajoukoille ja esiintyjille lähetettiin sähköpostilla kaikkien kännykkänumerot. Äänitestissä oli sovittu, että jokainen pitää kännykän näköpiirissään, jotta näkee sen soimisen, kännykkähän on muutoin pidettävä suljettuna. Kännykkä on tarpeellinen siltä varalta, että esiintyjä saattaa keskittyä esitykseensä niin, ettei huomaa chatistä viestejä. Voi käydä esimerkiksi niin, että esiintyjän ääni häviää. Tämä voi tapahtua vaikkapa niin, että esiintyjä vahingossa hipaisee hiirtä, joka sattuu olemaan äänen lukitsimen päällä.
  • Esitykset ladattiin webinaaritilaan ennen puolta päivää keskiviikkona. Junnu varmisti, että esitykset näyttivät siltä, miltä piti (joskus esimerkiksi taulukot skaalautuvat väärin, tekstien värit ja koot muuttuvat, kuvien asemointi menee väärin tai kuvat eivät näy). Aloitussivulle lisättiin vielä äänitestin ohje.
  • Huone oli ilmoitettu avattavaksi puoli tuntia ennen webinaaria. Anne oli hyvissä ajoin Junnun kanssa päivystämässä ja piti kaiken aikaa rupattelemalla ääntä yllä niin, että huoneeseen tulijat saattoivat todeta oman kuuloyhteytensä toimivan. Myös chatissä toivoteltiin tervetulleiksi ihmisiä.
  • Osanottajamäärä oli yllätyksellisen suuri. Ohjelma eteni suunnitelman mukaan. Loppujen lopuksi kukaan ei kysynyt äänellä – yksi osallistuja yritti, mutta hänen mikrofoninsa ei toiminut. Koska osallistujia oli kysymysosion aikana yli 80, chat tuotti paljon kysymyksiä. Anne ja Titi, jotka olivat monet webinaarit kokeneita, oivalsivat lennosta, että esittävät vuoron perään chatistä poimittuja kysymyksiä Rikulle. 
  • Koska kaikkia kysymyksiä ei ehditty käsitellä, luvattiin, että chat tallennetaan ja luetaan jälkikäteen ja kysymyksiin vastataan. Tätä ei vielä olla ehditty tehdä, mutta se tehdään.
  • Webinaarin alussa kerrottiin nauhoituksesta ja siitä laitettiin myös chattiin useampaan kertaan tieto.
  • Webinaarin päättyessä vielä lähes 20 ihmistä jäi hengailemaan paikalle ja chattäillen vaihdettiin vielä ajatuksia. 
  • Tallenne julkaistiin seuraavana päivänä. Osallistujaloki noukittiin esille ja sieltä laskettiin 104 eri kirjautumista. Koska joistakin paikoista oli useita ihmisiä kuulolla, osallistujamäärä ylitti 100 henkeä –tosin kaikki eivät olleet yhtäaikaa paikalla, onneksi. Yhtäaikainen osallistujamäärä oli ylimmillään 89.
  • Webinaarin lopussa kiiteltiin osallistujia ja webinaarin jälkeen Anne lähetti Rikulle sekä taustatyöryhmälle kiitokset sekä päällimmäisiä kommentteja palautteesta.
  • Ihmiset toivoivat palautteessa myös pelkkien diaesitysten julkaisemista ja tätä toivetta noudatettiin.
Edellisestä tiivistettynä webinaarijärjestäjän muistilista:
  1. Tee ennakkoon kaikki, mitä voit. Webinaarissa ei enää sävelletä mitään lennossa.
  2. Yhteyksien ennakkotestaaminen on erittäin tärkeää.
  3. Esitysaineistot hyvissä ajoin paikalleen ja tarkistus, että ovat ok.
  4. Webinaarista tiedottaminen mahdollisimman moneen paikkaan.
  5. Työnjako toteutuksessa, vähintään kaksi ihmistä taustatöissä (tekniikka ja viestintä).
  6. Varasuunnitelmia mahdollisuuksien mukaan.
  7. Esiintyjille ja taustatyön tekijöille toistensa puhelinnumerot.
  8. Aikataulusta pidetään kiinni.
  9. Palautetta pyydetään ja se otetaan huomioon.
  10. Osallistujat kiitellään.
    Katso myös: Turkulaiset ovat koonneet verkkovideoneuvotteluun liittyviä linkkejä.

    perjantai 18. kesäkuuta 2010

    Kuinka organisaation olisi parasta toimia sosiaalisessa netissä?

    Aiheesta on paljon loistavia diaesityksiä, joita löytyy mm. SlideShare-palvelusta. Lopussa lista henkilöistä, joiden esityksistä on paljon apua sosiaaliseen nettiin siirtyvälle organisaatiolle.

    On tärkeää tuntea toimintakulttuuri. Alussa voi olla ihan hyvä katsella, kuunnella ja kysellä. Monissa verkkotiloissa keskustelulla on oma koodistonsa, joista ehkä omituisimpana aloittelijan silmiin näyttäytyy Twitter erilaisine lyhenteineen. Osa erikoisista sanoista löytyy Wikipediasta ja asioita voi myös kysellä. Sosiaalinen netti on nimensä mukainen, aina joku ehtii auttamaan ja vastaamaan.

    Netin vuorovaikutteisille foorumeille ei kannata lähteä netti-hallintaan-asenteella. Kaoottisuus ja asioiden hajoaminen moneen paikkaan kuuluu netin nykytilaan. Tulevaisuudessa asia voi olla toisin. Kaoottisuus on sisällönhallintajärjestelmiin tuttuneelle hankala.

    Kun Qaikussa keskusteltiin verkon monista foorumeista, E. Holmila totesi osuvasti, että eniten lienee juuri nyt pulaa yhteenvetoja ja linkityksiä tekevistä ihmisistä.

    Jos toiminta on rajattu ajallisesti ja tiedetään osallistujajoukko, voidaan sopia parhaiten kaikkia miellyttävä sosiaalisen netin toimintafoorumi. Mutta jos ei ole selvää, ketkä toimivat, ei voi sopia. Googlen ja vastaavien toimintalogiikkana on ollut tehdä lukuisia aloitteita ja katsoa, mikä alkaa vetämään. Saa epäonnistua mutta aika pian on hyvä tehdä myös johtopäätöksiä.

    Verkkotyötilojen valinnassa on kolme keskeistä määrittäjää: kohderyhmät, tarpeet, saavutettavuus.

    Tärkeää on myös esiintyä omana itsenään. Omaa rooliaan sosiaalisessa mediassa joutuu toki punnitsemaan ammatillisen viitekehyksen vuoksi, mutta jos muistaa, että a) ei provosoidu (kärjekkäisiin kommentteihin voi vastata joko seuraavana päivänä tai vastakysymyksellä ystävällisesti) ja b) ettei kirjoittele nettiin epämääräisessä olotilassa (suuttuneena, lopen uupuneena, hupaisalla tai sarkastisella mielialalla tai muuten fiiliksissä).

    Hyviä diaesityksiä organisaatioille esimerkiksi näiltä henkilöiltä (mainostakaa kommenteissa lisää, laitoin aakkosiin sukunimen mukaan, ei suosikkijärjestys):
    Tuija Aalto
    Reetta Koski
    Harri Lakkala
    Pauliina Mäkelä
    Harto Pönkä
    Janne Ruohisto
    Marko Sykkö
    Tarmo Toikkanen 
    Katso myös: Gemilo blog

    Kuinka seurata TekesOPPYä Twitterissä?

    Lyhyesti

    Tämä on pitkähkö kuvaus siitä, miten TekesOPPY-prosessia voi seurata Twitterillä. Älä ahdistu. Jos verkon moniulotteisuus ei ole kotoisaa, suositukseni on, että seuraat TekesOPPY-Twitter-tapahtumia Twitter Search -hakupalvelun kautta (myös syötteenä).

    Kaikki oleellinen muilta prosessoinnin foorumeilta, kuten Facebookista, Qaikusta, tästä blogista ja osaselvityksistä nostetaan Twitteriin ja toisaalta Twitterissä nousseita kokonaisuuden kannalta kiinnostavia huomioita nostetaan muille foorumeille. Voit siis rauhassa seurata valitsemaasi kanavaa.

    Jos kirjoitat aiheesta Twitteriin, lisää viestiisi #tekesoppy -tunniste.

    - - - - - - - - - - - -

    Ja sitten syvämmälle Twitteriin

    Twitter on viimeisen vuoden aikana levinnyt suomalaiseen käyttöön, maailmallahan Twitter on ollut suosittu varsinkin USA:n presindentinvaalien myötä (mielenkiintoista nähdä, leviääkö eduskuntavaalikamppailu Suomessa Twitteriin).

    Kuinka sitten tämän TekesOPPY-verkkotyöskentelyn kuluessa kannattaisi Twitteriä käyttää? Otan mielelläni vastaan hyviä neuvoja. Projektin oma profiili ei muodosta kanavaa, joka keräisi kaiken aiheesta keskustellun yhteen paikkaan. TekesOPPY-profiili perustettiin pari päivää sitten. Sen kautta tiedotetaan ja nostetaan esille oleellisia kysymyksiä harvakseltaan.

    Twitteriin ei voi muodostaa aitoa kanavaa, jossa olisi selkeästi kaikki tietyn aihepiirin viestintä. Kanavan tapainen syntyy käyttämällä tunnistetta #tekesoppy. Tätä tunnistetta nimitetään englannin kielellä hashtag, josta suora lempinimi häsä vilahtelee Twitter-viesteissä. Webinaarissa erehdyin käyttämään hashtag-sanaa, johon chatissä kommentoitiin, että tuota #tunnistesana-kokonaisuutta voisi nimittää asiasanaksi.

    Seuraavassa lauma ruutukaappauskuvia samasta #TekesOPPY-tilanteesta eri väylien kautta katsottuna. Saat kuvat suuremmaksi kuvaa näpäyttämällä. Vertailemalla huomaa, että eri tavoin näkymä on erilainen. Tällaista tämä on, pitää vain rauhoittaa mielensä kurkistusviestintään. Kyllä ne oleelliset nousevat näkyviin eri reittejä, vaikke jatkuvasti joka paikassa olisikaan seuraamassa.

    Ensin TekesOPPY-profiilisivu:

    Tätä TekesOPPY-profiilia voi seurata syötteenä (lisätietoa syötteestä), syöte näyttää tältä:
    Koska aihepiiristä kirjoittaa epälukuinen joukko ihmisiä, on viisasta vartustaa aiheeseen liittyvä viesti merkinnällä #tekesoppy, jolloin viestivirtaa voi siis seurata eri näkymistä ja palveluista. Ensimmäisenä #tekesoppy-haun kuvana Twitterin sisällä tehty haku (haku tehdään käyttäjän omalla Twitter-kotisivulla, hakukenttä Twitterin oikeassa reunapalkissa, hakuun ei voi linkittää).


    Twitter Search on kätevä verkkopalvelu ja siis eri asia kuin äskeinen Twitterin sisällä tehty haku. Sen avulla voi seurata haluamaansa asiaa ja tilata myös syötteen hakukohteestaan. Twitter Search -haku #TekesOPPY näyttää tältä (ja tähän hakuun voi siis linkittää sujuvasti):


    Syötteenä sama sisältö näyttää tältä:


    Twitteristä häviää aika nopeaan tahtii viestejä eivätkä haut tuota aina kattavaa tulsota. Siksi TekesOPPY-projektia varten on perustettu arkistointi Twapper Keeper -palvelulla. Sen tuottama näkymä on tällainen:

    Myös Twapper Keeper -hakutuoksen voi tilata syötteenä. Sen tuottama syöte näyttää tältä:

    Twitterhakuja voi tarkastella myös Twazzup-haun kautta. Tätä hakupalvelua käytetään usein näyttötyövälineenä tapahtumissa, joissa Twitter toimii taustakanavana. Twazzup tekee mukavan koosteen, jossa on tehty nostoja, näytetään aktiiviset twiittaajat ja poimitaan viesteissä esiintyneet linkit omaksi koosteeksi. Twazzupista ei saa syötettä. Twazzup-näkymä on tällainen:


    Lopuksi vielä sama tilanne nähtynä tietokonelle asennetun TweetDeck-selaimen kautta:


    Jos Twitter kiinnostaa, suosittelen myös Maija Haaviston Twitter-kirjaa.

    torstai 17. kesäkuuta 2010

    Webinaari 16.6. klo 14-15 tallenne ja diaesitykset

    Eilisen webinaarin tallenne on nyt verkossa nähtävänä.

    Tallennetta voi selata. Kesto n. tunti, Riku Mäkelä esittelee aluksi ohjelmavalmistelun taustoja ja tavoitteita (puoli tuntia), sitten Anne Rongas meneillään olevia selvityksiä ja avoimen verkon toimintatiloja (vartti) ja lopuksi Riku Mäkelä vastaa yleisön kysymyksiin.

    Riku Mäkelän ppt-esitys löytyy myös ohjelmavalmistelun materiaalisivulta.

    Anne Ronkaan esitys toimivine linkityksineen alla.

    keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

    Webinaari veti lähes 100 kuulolle

    Webinaari ohi, kaikkiaan osallistujamäärä lähenteli 100! Kirjautuneita enimmillään 88 ja joistakin useita saman yhteyden päässä kuulolla. Riku Mäkelän esitys päivittyy Tekesin taustamateriaalien sivuille huomenna, laitan heti linkin. Oma esittelyni, webinaaritallenne ja raportti webinaarista tulevat saataville loppuviikon aikana (vähän pitää välillä huokaista). Kommentit webinaarin chatistä luetaan tarkkaan ja niihin palataan.

    Webinaarin aikana osallistujat toivoivat Google Waven käyttöä verkkotyöskentelyssä. Tarmo Toikkanen laittoi aaltoyliopistolaisena aallon alkuun: Google Wave TekesOPPY.

    Kiitos kaikille osallistujille! Kiitos Otavan Opiston webinaaritekniikka! Homma jatkuu...

    Sähköpostit minimiin – yhteistyötä verkossa

    Sähköposti on verraton työväline, kohtuukäytössä. Työstettävien dokumenttien osalta se on hankala. Dokumenttiversioita on äkkiä monia, jos ei muista kansioida tai merkitä viestejä, dokumenttien löytäminen on hankalaa jopa Gmailissa (tosin, kun muistaa, kuka lähetti ja jonkun saatesanan, voi erikseen hakea vain ne vietit, joissa on liite filtteröinnin kautta).

    Tässä projektissa meitä on toistakymmentä toimijaa ohjausryhmän jäsenineen. Google Dokumentteihin on perustettu yksi yhteinen kansio, jonka alle on luotu eri toimintoja varten viisi alikansiota. Omassa Dokumentit kansio-näkymässä näkyy aina kansiot, joissa on uutta sisältöä tai tiedostot-näkymässä muuttuneet dokumentit, muutoksen tekijä ja ajankohta.

    Uusi tiedosto siirtyy kätevästi raahaamalla haluttuun kansioon. Kun kerran on perustettu jaettu kansio, sen jälkeen kaikki siihen sijoitetut tiedostot ovat näkyvillä kaikille.

    Googlen jaettujen kansioitten ainut knoppijuttu on, että navigoinin puunäkymässä omat kansiot ovat automaattisesti näkyvillä, mutta muiden itselleni jakamat kansiot ovat näkymättömissä, pitää osata klikata navigoinnin pikkunuolesta alla olevat kansiot näkyviin (Kanssani jaetut kansiot / Folder shared with me).

    Google Dokumenttien vaihtoehtona voi toimia yrityksissä intranetin sisäinen järjestelmä. Myös Microsoft tarjoaa Online työtilaa dokumenttien editointiin ja jaettuun työskentelyyn. Sometu-verkostossa vertailukeskustelua: Google Dokumentit vs. Microsoft Office Live Workspace.

    Työskentelemme syyskuun puoliväliin saakka (osaselvityksistä Kehikko – Kehittämis- ja kokeiluympäristöt valmistuu elokuun lopussa). Monenkeskistä pientä sopimista on paljon. Jokainen työskentelee, missä nyt kulloinkin on, maantieteellisesti olemme hajallaan ympäri Suomea. Pieniä tiedotteita ja kuka-tekee-mitä -asioita kertoillaan Twitterillä. Viestit merkitään #tekesoppy hashtagillä, tarpeen mukaan myös #kehikko. Viestit saattavat olla vastauksia jonkun toisen viestiin, jolloin viestin eteen tulee @nimi, jonka voi myös käsin lisätä, jos haluaa varmistaa, että viesti tulee noteerattua.

    Twitterin seuraamiseen on useita vaihtoehtoja. Itse pidän eniten iPhonen TweetDeck-sovelluksesta, josta parilla napauksella näen tuoreimmat viestit silloin, kun haluan niitä kurkata. Aika monet käyttävät tietokoneella TweetDeckiä. Sillä voi seurata valitsemiaan Twitter hashtagejä, kaverien viestivirtaa, suoria viestejä sekä Facebookin kaveriviestintää. Tuoreista viesteistä saa ponnahdusilmoituksen ja äänimerkin halutessaan. Itse en ole tykästynyt tuohon jatkuvaa häiriötä tuottavaan sovellukseen. Hyvää onkin se, että jokainen voi oman mieltymyksensä mukaan etsiä sopivimman työtavan.

    Kehikko-selvityksessä meillä on vielä edellisten lisäksi käytössä Basecamp siksi, että meitä on kolme tekijää haastattelemassa aikamoista ihmisjoukkoa. Haastatteluita varten olemme juuri työstämässä teemahaastattelun pohjaa ja lomaketta, jolle heti haastattelun jälkeen kirjaamme keskeiset tiedot. Haastattelupohja ja lomake on luotu Google Dokumenteilla, mutta siellä ei ole sopivaa työvälinettä, jolla pysyisimme keskenämme ajantasalla haastteluiden etenemisestä. Tähän tarkoitukseen käytämme Basecampin To-do-listoja. Ensin haastateltavat henkilöt ovat Suunnitellut-listalla, sitten kontaktoinnin jälkeen heidät siirretään henkilö kerrallaan Kontaktointi ja tiedonkeruu menossa -listalle (mikä käy kätevästi raahaamalla) ja lopuksi henkilö siirretään Tiedot saatu, raportointi -listalle. Basecamp sisältää myös kalenterin, jonka voi synkata oman sähköisen kalenterinsa kanssa. Kommentteja ja muutoksia voi seurata sähköpostilla ja kommentteihin voi myös vastata suoraan sähköpostilla kirjautumatta palveluun. Basecampin ilmaisversio sisältää myös kaksi yhteiskirjoittamisen dokumenttia (Writeboard), mutta tässä meidän virittelyssämme Goole-dokumentit toimivat paremmin.

    maanantai 14. kesäkuuta 2010

    Somessa ei olla anonyymisti

    Some eli sosiaalinen media on monille vanha tuttu ja osa arkea, mutta ehkä suuremmalle joukolle vielä jotain vallan uutta ja outoa. Tämä uutuus ja outous näkyy muun muassa viime aikoina toistuneina toiveina saada sääntöjä, miten siellä sosiaalisessa mediassa pitää olla. Samoin eri palveluista, kuten Facebookista, Twitteristä ja blogeista julkaistaan listoja, kuinka käytät oikein ja parhaiten.

    Onko siis niin, että aikuiset, hyvin koulutetut ihmiset, jotka toimivat kunnollisissa viroissa, ovat yhtäkkiä avoimeen nettiin joutuessaan avuttomia ja saattavat toimia väärin? Keskustelimme aiheesta Qaikussa Helge Keitelin kanssa ja päädyimme ainakin sellaiseen ymmärrykseen, että kyse on avoimuuden aiheuttamista peloista ja turvattomuuden tunteesta, jota säännöillä ja toimintaohjeilla pyritään lievittämään.

    Edelliseen moni voi heittää vasta-argumenttina ne ikävät asiat, joita fiksut aikuiset ihmiset ovat tehneet netissä, kuten haukkui pomon Facebookissa, sai potkut. Miten tämä eroaa muusta ihmisten elämästä? Netissä tapahtuu sitä, mitä elämässä muutenkin. Nakkikioskillakin tapellaan, firman pikkujouluissa... no ei siitä sen enempää.

    Vaikeaa työelämän ja avoimen netin kannalta on se, että netissä ei voi olla firmansa edustajana eikä toisaalta tietyssä asemassa oleva voi olla netissä vain omana itsenään. Tuija Aalto on pohtinut ansiokkaasti näitä roolirajoja, niiden ylläpitomahdollisuuksia ja mahdottomuuksia.

    Nyt kun esimerkiksi itse lähdin kesätyökseni (ja syksylle jatkuen) avustelemaan Tekesin Oppimisympäristöt -ohjelmavalmistelun avoverkko-osuutta, sain mietittäväksi arvostamani kamun kommentin: "Miten mulla on fiilis, että hyvät ihmiset puuhaavat jotain ihan toisarvoista - systeemi imaissut matkaansa?"

    Vastasin siihen henkilökohtaisesti. Kysymys on mielestäni merkittävä ja kiteyttää myös sitä netin toimintakulttuuriominaisuutta, joka ei pelkisty käteviksi työvälineiksi. Tämä on ihmisten toimintaa ihmisten kanssa.

    Tule kertomaan, kuinka kutsu leviää netitse

    Tänään on valmisteltu keskiviikon webinaaria ja verkkotiloja. Koska työmuoto on kehitysasteella, kerään mm. informaatiota siitä, kuinka verkossa ihmiset kutsuvat toinen toisiaan tähän prosessiin. Tule sinäkin kertomaan kanssani tätä tarinaa. Olen avannut vapaasti muokattavan diaesityksen, johon ei tarvitse kirjautua.

    Jos osallistut, kirjaa nimesi kolmannelle sivulle. Formaatti on lähinnä ruutukaappauskuva ja päiväys ja lyhyt tieto, mistä kyse sekä linkki. Mutta voi tähän keksiä myös jotain muuta. Valvon taustalla ja versiohistoria on turvana, jos jotain katoaa tai muuta häikkää tapahtuu.

    sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

    Lähti liikkeelle niin vinkeästi, että...

    Nyt on sunnuntai-ilta. Viime torstaina ja perjantaina pidettiin lauma ohjausryhmäkokouksia, joilla käynnistettiin tämän blogin otsikossa esiintyvän sanasateenvarjon, TekesOPPY, alle sijoittuvia aktiviteetteja. Meinailtiin vähän, että kesäaika on haasteellinen, saadaankohan ketään liikkeelle. No, meno on ollut niin vauhdikasta, että tälläkin blogilla on jo neljä lukijaksi ilmoittautunutta ennen tätä ensimmäistä postausta.

    Kyse on siis siitä, että Tekesissä on vireillä Oppimisympäristöt-ohjelmavalmistelu, jota prosessoidaan reilun komen kuukauden ajan avoimesti netissä. Varsinainen avoimen netin käynnistäjäinen on ensi keskiviikkona 16.6. pidettävä webinaari, joka nauhoitetaan. Webinaarin aluksi Riku Mäkelä Tekesistä kertoo ohjelmavalmistelun taustasta, tavoitteista ja prosessista. Sitten kerrotaan verkkoaktiviteeteista.

    Tällä hetkellä on vireillä kolme taustaselvitystä. Tarmo Toikkanen kokoaa ja toimittaa opetuksen ja oppimisen sanastoa, joka toteutetaan Wikipediaan eli sanastoa voi muokata kuka tahansa, Tarmo vastaa siitä, että pohjatyö toteutuu (ja tälle toteutustavalle henkilökohtaisesti isopeukku). Tarmon blogissa linkit sanastoprojektin verkkotiloihin, alustava sanalista löytyy netistä, listan alussa täydennys- ja palautelomakkeen linkki.

    Jarmo Tanskanen (Valopi Oy) laajentaa keväistä e-oppimistoimialueen selvitystyötä kartoittamalla laajemmin aihepiirin liiketoimintaa (alan kielellä puhutaan ekosysteemistä). Tämän selvitysosion tuotosten julkisuus selviää myöhemmin.

    Kolmantena taustatyönä on minun, Tarmo Toikkasen ja Harto Pöngän Kehikoksi ristitty oppimisen kehittämis- ja kokeiluympäristöjen listaus. Aloitamme haastattelukierroksella ja perustamme myös nettiin ilmiantopaikkoja. Tavoitteena on kerätä perustietoa kattavasti suomalaista kohteista ja kärkijuttuja ulkomailta benchmark-kohteiksi. Kehittämis- ja kokeilutoimintaa toteutetaan useilla nimikkeillä, kuten test bed tai living lab. Toimeksiantoomme kuuluu, että metsästämme avoimia kohteita ja sellaisia, joita toteutetaan yhteistoiminnallisesti eli ulkopuolelle rajataan organisaatioiden sisäinen tuotekehitys ja ulkopuolisilta suljettu hanketoiminta. Tehtäväämme kuuluu myös määritellä käsitettä 'oppimisen kokeilu- ja kehittämisympäristöt' sekä antaa suosituksia tämän toimintamuodon kehittämiseksi. Tämä selvitys valmistuu elokuun loppuun. Bloggailemme (minä, Tarmo, Harto) aiheesta tunnistella kehikko ja Twitterissä #kehikko.

    Tämä Verkkovoimailua-blogi liittyy valmistelutyön joukkouttamiseen ja verkkovoimailuun, miten nyt asian haluaakaan ilmaista. Raportoin tänne sekä verkon vuorovaikutteisten tilojen rakentelua, käyttöä että esiin nousseita sisältöjä. Prosessointiin käytetään siis sosiaalista mediaa, jos tuota jo hieman hankalaksia käyvää termiä käytetään.

    Verkkoaktiviteetit päättyvät 15.9. järjestettävään tilaisuuteen, johon voi osallistua joko nettistreamaksen kautta tai maakunnissa ELY-keskusten videoneuvottelutiloissa.

    Tästä lähdimme alkuun viime viikon lopulla (sulkeissa nykytila 3 päivän jälkeen):
    Facebook-ryhmä (260 jäsentä, useita kiintoisia kommentteja)
    Qaiku-ryhmä (15 jäsentä ja EDIT: laatukeskustelua monisanaista keskustelua, kuten Qaikussa tapaa olla)
    Twitter hastag #TekesOPPY (käytetään avoimen prosessoinnin taustakanavana, tiedotetaan aktiviteeteista)
    Kehikko-projektia varten Diigo-ryhmä (metsästetään verkkoaineistoja, 14 jäsentä)
    Kokoava wiki on työn alla, samoin mindmap, joka visualisoi kokonaisuutta.

    Joskus tulevaisuudessa on mahdollista sulattaa verkkotilojen rajapintoja. Nyt näyttää, että toiminta hajoaa moneen paikkaan, mutta tämä useassa paikassa toimiminen on perusteltua. Se näkyy jo nyt saaduista tuloksista. Eri ihmiset käyttävät eri verkkoympäristöjä, jotkut useita, jotkut ovat kotiutuneet muutamiin. Myös eri verkkoympäristöt tukevat erilaatuista vuorovaikutusta. Minä vastaan siitä, että informaatiovirrat kulkevat oikeisiin osoitteisiin ja että merkittävät kommentit huomioidaan (ja noottia heti, jos näin ei käy).

    Tämä projekti toteutetaan mahdollisimman avoimesti. Toki on asioita, joita hoidetaan sisäryhmässä, mutta niiden määrä pyritään minimoimaan. Sisäinen työskentely toteutetaan pääosin jaetun Google-kansion kautta, jolloin kaikki osatotettajat pääsevät jatkuvasti näkemään, mitä toiset tekevät. Ohjausryhmät kokoontuvat aloituksen jälkeen kaksi kertaa, 8.7. ja 13.8. Ohjausryhmän kokoukset ovat tunnin mittaisia ja ne pidetään verkon välityksellä. Työskentelyyn ei kuulu matkustamista, ellei sitten joitakin Kehikko-haastatteluja tehdä muun matkustamisen ohessa naamatusten.

    EDIT: Ei ole tarkoitus arvottaa eri verkkotyötiloja.