Tilastotietoja TekesOPPY-prosessista netissä

Suunnitteluvaihe: Aikataulutus, strategiset valinnat, toimijoitten roolijako, tunnuksen ja logon valinta ja profiilin luonteen määrittely, suunnitelma ongelmatilanteiden varalle, tiedotussuunnitelma ja työnjako tiedotuksen suhteen sekä yhteisten työskentelytilojen määrittely (sisäinen toiminta, ulkoinen toiminta).

Ohjausryhmä:

• Kahdeksan jäsentä
• Kokoontui 10.6., 8.7., 13.8., 25.8., 31.8., ja 20.10. 
• Kokoukset valmisteltiin mahdollisimman pitkälle etukäteen ja toteutettiin Jyväskylän tutkijatapaamisen yhteydessä 31.8. pidettyä palaveria lukuunottamatta verkossa. 
• Viimeisessä kokouksessa tehtiin yhteenvetoa prosessista.

Julkiset tilaisuudet:

• 16.6. käynnistyswebinaari, (etäseuraaminen mahdollista, 104 eri henkilönimellä kirjautunutta osallistujaa)
• 31.8. tutkijatapaaminen (etäseuraaminen mahdollista) 
• 15.9. tuotosten julkistamistapahtuma (etäseuraaminen mahdollista)
• 20.10. prosessin päätös (tilannearvion johdosta ei järjestetty julkista tilaisuutta)
• 3.11. DCL-konferenssissa kaksi esitystä, jossa kuvattiin toimintaa teorian ja nettitoiminnan sekä tilaajan näkökulmista (ks. Anne Ronkaan ja Kari A. Hintikan ja Riku Mäkelän esitykset)
• lisäksi Seoppi-lehden artikkeli aiheesta (2/2010 ja 3/2010).

Verkkotilojen käyttö ja numeeriset tiedot, toiminta-aika 10.6. - 20.10.2010

• Tekesin TekesOPPY-verkkosivu, perustieto (kävijätilasto puuttuu)
• Wiki, koottu ja jäsennelty prosessin aikana karttunut informaatio, 262 editointia (kävijätilasto puuttuu)
• Blogi, kuvauksia prosessin etenemisestä, 18 blogimerkintää ja 17 kommenttia, 50 lukijaksi kirjautunutta, 1628 käyntiä sivulla (kävijöitä 814:sta eri IP-osoitteista), 70 % blogin kävijöistä päätyi blogiin muilla sivuilla olleen linkin kautta, 66 % hakukoneen kautta sivustolle päätyneistä käytti hakusanana tekesoppy.
• Facebook TekesOPPY-ryhmä, 677 jäsentä, 84 seinäkirjoitusta 28:lta eri jäseneltä, 162 kommenttia 37:ltä eri jäseneltä, 3 tapahtumailmoitusta, 45 jaettua linkkiä
• Twitter #TekesOPPY 316 twiittausta 60:ltä eri henkilöltä, ks. tarkempia tietoja Summarizr-koosteesta 
• Twitter @TekesOPPY 68 seuraajaa, 9 listausta
• Qaiku TekesOPPY-kanava, 29 jäsentä (kanavalle kirjoittaminen ei vaadi jäsenyyttä), 19 keskustelunavausta neljältä henkilöltä, 195 kommenttia 34:ltä eri henkilöltä
• Diigo -sosiaalisten kirjanmerkkien ja nettikommentoinnin ryhmä, 23 jäsentä, 29 jaettua sisältöä
• Google Wave 48 jäsentä ja 28 kommenttia (Google Waven käyttöä toivottiin 16.6. järjestetyssä webinaarissa, ympäristö ei kuitenkaan ole vetänyt Suomessa tai maaimalla ja sen kehitystyö lopetettiin syksyllä 2010).
• MindMeister jäsennys TekesOPPY-verkkotiloista 520 katselukertaa.
• Sometu-verkostossa ilmoitettu tapahtumista ja tiedotettu prosessista verkostoviesteissä 6 kertaa (verkostossa 14.11.2010 kirjautuneita 3427 henkilöä).
• Google-haku “tekesoppy” tuottaa 14.11.2010 tuloksia 1420 (Googlen hakutulos riippuu selaimesta).

TekesOPPY pääsi tuoreeltaan Yksityisen kielitoimiston Kielipolisiin sana viikonvaihteeksi verkkopalstalle viikolla 25.

Yhdeksän ihmistä osallistui tässä blogissa avoinna olleeseen kollektiivisen esityksen koostamiseen. Aiheena oli TekesOPPY:n leviäminen nettiverkostoissa.

#TekesOPPY: kolmen selvitysten julkistustilaisuus 15.9.10

TekesOPPY-tutkimusseminaarissa 31.8. käytimme etäyhteyteen Adobe Connectia. Kuvailen nykytohinan pölyn laskeuduttua tarkemmin, millaisia metodeja käytimme siellä. Tarinaa on luvassa mm. siitä, kuinka yli 30 etäosallistujaa kujetettiin seitsämän teemapajan läpi.

Huomenna julkistetaan kolme TekesOPPY-selvitystä. Julkistamiseen voi osallistua Tekesin tiloissa Helsingissä tai ELY-keskusten videoneuvotteluhuoneissa kautta maan. Videoneuvotteluyhteydestä lähetetään myös internetiin suora lähetys, jota voi seurata omalta koneelta. Etäosallistumiseen voi ilmoittautua viime hetkeen saakka.

Tässä verkko-osallistumisen ohje:

Osallistumisosoitteet www-selaimella osallistuville:

1.       Klikkaa tätä linkkia, ja saavut sivulle mediasite by sonicfoundry.

2.       Oikealla yläkulmassa kirjautuminen: login

-          Tunnussana: Tekes

-          Salasana : TeSi10K

3.       Kirjautumisen jälkeen löytyy sivun vasemmasta yläreunasta valikko,  valitse Tekes Signaalisessiot.

4.       Valitse (tämä on näkyvissä 15.9. klo 13:00 alkaen): Oppimisympäristöselvitykset 15.9.  Voit seurata tapahtumaa 15.9.2010 klo 13:20 alkaen

Jos haluat testata näkyykö videolähetys koneellasi, voit käydä katsomassa aikaisempien tilaisuuksien tallenteita. Löydät tallenteet seuraamalla osallistumisohjetta ja valitsemalla kohdassa 4 vanhan tallennetun tapahtuman videon.

Videolähetyksen yhteydessä ei ole chat-mahdollisuutta. Käytämme verkkokysymysten esittämiseen yksinkertaista TodaysMeet-viestipalvelua. TodaysMeet ei vaadi erillistä kirjautumista, mikä oli kyseisen kanavan valinnan peruste. Palvelun käyttö aloitetaan lisäämällä sivulle oma nimimerkki. Sen jälkeen 140-merkin viestin voi kirjoittaa ja lähettää. Viestejä ei pääse lähettämisen jälkeen editoimaan tai poistamaan.

Pyrimme myös mahdollisuuksien mukaan seuraamaan Facebook-, Twitter- ja Qaiku-keskusteluja, mutta koska julkistamistilaisuus on aika nopeatahtinen, toivomme, että kysymykset verkosta lähetetään napakasti TodaysMeet-palvelun kautta.

TodaysMeet-palveluun liitytään lisäämällä oma nimimerkki (klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi):

Sen jälkeen viestit voi lähettää virtaan mukaan (viestiketjun perustaja voi määritellä, miten pitkään viestiketju on näkyvissä):

Avointa arviointimatriisin kehittelyä

Kehikko-selvitys kartoittaa oppimisen kokeilu- ja kehittämisympäristöjä. Tavoitteena on luoda selvityksen jälkeenkin elävä wiki, jota toimijat itse voivat päivittää ja ylläpitää. Haastatteluilla, verkkolähteiden ja verkkokalastelun avulla luodaan pohjakassaksi mahdollisimman laaja listaus eriasteisia OKKYja eli oppimisen kokeilu- ja kehittämisympäristöjä.

Ilmoita oma OKKYsi joukkoon!

Jos et ole vielä ollut haastateltavana, voit ilmoittaa kätevällä verkkolomakkeella oman tai tuntemasi huomionarvoisen OKKYn. Pieni tausta-artikkeli valottaa tarkemmin sitä, mitä OKKYllä tässä yhteydessä ymmärretään.

Selvitystyön aikana kehitetään apuvälineitä, joilla voidaan jäsentää ja analysoida oppimisen kokeilu- ja kehittämisympäristöjä. Tätä varten ollaan parhaillaan muotoilemassa arviointimatriisia. Arvioinnissa otetaan huomioon se, etteivät erilaiset toiminnot ole yhteismitallisia. Niissä on kuitenkin piirteitä, joita voidaan arvioida.

Arviointimatriisia pääsee nyt vapaasti muokkaamaan. Tee siitä vielä parempi! Testikäyttäjän kommentti oli, että arviointimatriisi antoi uusia ajatuksia oman toiminnan tarkasteluun, mikä onkin yhtenä tavoitteena.

Ohjausryhmäpalaverit ilman matkustamista

TekesOPPY-taustaselvityksistä kolmea koordinoi Suomen eOppimiskeskus, jonka toimena on myös järjestää avoimen osallistumisen toteuttaminen. Näitä kaikkia toimenpiteitä luotsataan ohjausryhmissä, joissa on mukana Tekesin edustajien lisäksi vastuulliset toteuttajat, eOppimiskeskuksen, Teknologiakeskus Innoparkin sekä FinnPron edustajat.

Palaverit syövät tehokkaasti kalenteria, varsinkin, jos kaupanpäällisinä on matkoja edestakaisin. Työryhmämme on toteuttanut palaveroinnin jaettujen kansioitten ja webkokousten avulla. Kaikilla on jatkuvasti pääsy jokaisen taustaselvityksen dokumenttikansioon. Muistiot on koottu yhteen dokumenttiin. Ennen ohjausryhmän kokousta lisätään uusi asialistan pohja, jota on mahdollista täydentää ennakkoon.

Kaikki neljä ohjausryhmää sijoitettiin samaan päivään, perätysten. Kokouksia ei pidetä turhan päiten. Pyritään myös keskittymään oleellisimpiin asioihin. Muutamassa ohjausryhmässä asiat saatiin käsiteltyä varattua aikaa pikaisemmin. Koska kyse oli verkkopalaverista, oli helppo siirtyä väliajaksi tekemään muita töitä.

Kokouksissa kirjoitettiin kaikkien nähden muistiota, joka liitettiin tarpeen vaatiessa editoituna muistiodokumenttiin. Jaetusta dokumentista lähetettiin vielä tiivistelmäviesti ja muistion linkki kaikille osallisille, jotta poissaolijatkin pysyivät kartalla, missä mennään.

Verkkokokouksissa käytettiin sekä Adobe Connectia että Skypeä. Ensimmäisen kanssa on toistuvasti ongelmia äänisäätöjen kanssa, jälkimmäinen taas ei ole kaikissa organisaatioissa sallittu. Silti verkkokokoustaminen on tehokkuudessaan ylivoimaisen miellyttävää. Adobe Connectin etuna on, että saatoimme nauhoittaa kokoukset. Linkit nauhoitteisiin lisättiin yhteiseen muistioon.

Skypessä voi konferenssipuhelun ohessa olla konferenssichat, jonka voi jättää talteen ja kopioida muistioon.

Itse olin viime kerralla mukana ohjausryhmissä mobiilisti, ensin bussissa 7-tiellä ja sitten Kampin mainiossa Cafe Rougessa. Hyvin toimi, pysyin langalla koko ajan.

AKTIIVI-hankella on 7.9. lyhyt maksuton verkkokoulutus Tehoa verkkokokoustamiseen. Ilman muuta on välillä tärkeää nähdä naamatusten, mutta perinteisiä kokouskäytänteitä on myös hyvä ravistella. Teho tässä suhteessa on miellyttävä muutos, ja lieneepä tuo ympäristöllekin hyväksi, ettei lennetä kokouksesta toiseen.

Entäs jos yksittäinen opettaja tai operyhmä voisi hakea apurahaa?

Kehikko (oppimisen kehittämis- ja kokeiluympäristöt, okky) -selvityksen aikana on useammasta suunnasta todettu, että periaatteessa koulu (tai muu oppilaitos) voi olla okky. Jotta toiminta nousisi tavallisen arkipuurtamisen ohella kehittämistoiminnaksi, tarvitaan suunnittelua (tai muotoilua), dokumentointia sekä tutkimusta, seurantaa ja arviointia.

Suomessa kehittämistoimintaa on rahoitettu enimmäkseen hankkeiden kautta. Mitä kävisi, jos rahoitusta voisikin saada ohi hallinnollisesti hitaampien hankereittien, apurahan tapaan. Tarmo Toikkanen tapasi Kanadan retkellä tällaisen pitkään toimineen järjestelmän. Taiteenharjoittajien apurahajärjestelmä on saman tyyppinen. Hyvään okkyyn vaadittaisiin kuitenkin enemmän läpinäkyvyyttä, verkottumista, prosessin avaamista. Kanadan tapauksessa (josta Tarmo voisi kertoa lisää) kaikki rahoitusta saaneet toimenpiteet kuvattiin yhteiseen verkkopaikkaan, onnistumisineen ja epäonnistumisineen.

Vaikka paljon julkisuutta on viime aikoina saanut opettajien IT-taidottomuus, suuressa joukossa on myös paljon kehittäjiä ja keksijöitä. Pienelläkin porkkanarahalla voitaisiin saada aikaan oivallista toimintaa. Sitä on toki jo nyt, mutta useimmat oivalliset vain paikallisella tasolla tiedossa. Missä olisi suomalaisten oppimisoivallisten ja innovaatioiden julkaisupaikka? Missä niitä voisi kehittää edelleen? Missä suomalainen Edula, oppimisinnovaatioiden jalostamo?

Oppisanaston peruskivet paikoillaan

Opetuksen ja oppimisen sanastosta löytyy nyt tiivistelmä Wikipediassa. Se on koneellisesti tuotettu luettelo alan termien Wikipedia-artikkeleista. Sanaluettelon pohjana on käytetty Kasvatustieteen projektin sanastoa ja kustakin termin artikkelista on tähän luetteloon otettu ensimmäinen tekstikappale.

Luettelo on lisensoitu samoilla lisensseillä kuin muukin Wikipedian sisältö. Pohjatyön oppisanastolle teki Tarmo Toikkanen osana TekesOPPY-tausta-aktiviteetteja. Sanaston artikkeleita voi muokata, kuten muitakin Wikipedian artikkeleita.

Wikipedian editoinnista on toivottu koulutusta. Aiheesta voi keskustella Sometu-verkoston Wikipedistit-ryhmässä (keskustelu edellyttää verkostoon ja ryhmään liittymisen, asiaa voi kommentoida myös tämän blogin kautta).

Viime hetket: lisää organisaatiosi oppimisliiketoiminnan kansalliselle kartalle

Vielä on tovi aikaa osallistua oppimisympäristöt, oppimistuotteet ja -palvelut -toimialakartoitukseen: http://tinyurl.com/oppimistoimiala-y

Lomake on melko yksityiskohtainen, joten vastaajaksi on hyvä löytää yrityksen kokonaistilanteen tunteva henkilö. Kyselyllä etsitään koulutuksen ja oppimisen allalla toimivia organisaatioita. Kyselyyn voivat osallistua sekä ne organisaatiot, joilla koulutuksen ja oppimisen tuotteet ja palvelut ovat ydinliiketoimintaa että ne, joilla tämä ala tukee muuta liiketoimintaa.

Kyselyn teemalliset osa-alueet ovat taustatiedot, tuotteet- ja palvelut, liiketoimintatiedot ja kansainvälinen toiminta. Pakollisiksi määriteltyihin kohtiin vastaaminen vie noin 5 minuuttia. Suurin hyöty syntyy vastaamalla kaikkiin kohtiin, mikä vie noin 20 min. Tietoja käsitellään luottamuksellisina.

Kyselyn päättymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. mutta takaraja saattaa vielä joustaa. Kyselyn toteuttaja on Jarmo Tanskanen Valopi Oy:stä, jarmo.tanskanen [ÄT] valopi.fi.